tiistai 30. heinäkuuta 2013

Vuorokausi Kukkialla

Lähdin sunnuntai-iltana Kukkialle melomaan ja testaamaan uutta telttaa.
Rannasta irtautuminen hiukan ennen klo 9 illalla. Meloin Kukkian selälle täysin tyynessä kelissä.
Aurinko alkoi laskea puiden taakse ja yritin löytää sopivan leiripaikan. Haussa oli joku kallio tai muuten ihan rannassa oleva suhtkoht. Tasainen paikka. Otin kuvia matkalla, mutta kun ne on tuolla digikameralla otettu ja sopiva adapteri hankkimatta, niin ne ei nyt sitten tule tähänkään blogiin vielä. Saas nähdä koska muistan ostaa iPAD4 SD kortinlukija adapterin.
Leiripaikka löytyi lopulta noin 2 tunnin melonnan jälkeen. Tuttu kallio, olen täällä ollut pari kertaa aikaisemminkin päivällä taukoa pitämässä. Nyt sitten ensimmäistä kertaa yötä teltalla.


Oli hienoa laittaa teltta suoraan kallion päälle nököttämään. Koko pitkä sivu auki ja katsella järvimaisemia. Kokkailin itselleni teetä ja söin leipää sen kanssa. Luin vielä hetken Retki-lehteä ja katselin maisemia. Hiljaista, vain muutama iltakalastaja lipui veneillään vähän matkan päästä ohi. Kävin nukkumaan puolen yön aikoihin.
Yö sujui mukavasti, hiukan kuuma oli jossain kohtaa. Täys mesh-sisäteltta auttaisi asiassa, mutta katsotaan nyt tuleeko sille oikeasti tarvetta. Aika harvoin Suomessa retkeillessä yöllä tulee kuuma.
Aamulla heräsin klo 9 aikoihin. Koko teltan seinä auki ja katselin rauhassa maisemia ennen aamupalan tekoa.



Lueskelin vielä hiukan ja katselin saaren lähimaastoja. Lähdin klo 12 aikaan jatkamaan matkaa.
Tuuli sen verran, että ihan sivutuuleen ei viitsinyt mennä. Helpompi hiukan luovia.
Yritin etsiä sopivaa lounas/päiväuni paikkaa, mutta neljännellä kerralla kun järveltä mielenkiintoiselta näyttänyt paikka osoittautuikin olevan jonkun mökin rannassa, luovutin ja meloin tuttuun paikkaan Kukkiaselän ja "kotiselän" väliselle kapealle harjulle. Pystytin sinnekin teltan ihan nähdäkseni miten se sinne mahtuu ja toisaalta ajattelin nukkua vähän. Hyvin mahtui. Taivaalta tuli muutama vesipisara ja kokeilin myös kuinka ulkoteltan saa naruilla "venytettyä", ja minkälainen kokkaustila siihen sitten jää. Vaikuttaisi ihan toimivalta, ja tuota tilaa saa vielä kasvatettuakin jos karsii sisätilasta hiukan (irrotetaan muutama sisäteltan kiinnike).





Oikein mukava pikainen melontareissu taas. Palasin koululle klo 18 aikoihin.
Seuraava telttareissu onkin sitten varmaan Emman kanssa Porvoo-Kotka-Hamina akselilla.













maanantai 29. heinäkuuta 2013

Sunnuntai pyöräilyä

Kirsi ja Emma menivät Vanhan ajan lelumarkkinoille Forssaan omaa myyntipöytää hoitamaan. Lähdin mukaan kuten tapana on. Otin mukaan pyörän ja lähdin sillä polkemaan puoli yhdeksän aikaan aamusta kohti Someroa. Aurinko paistoi ja maalaismaisemia oli kiva katsella Rooman hulinan jälkeen. Somerolla kävin kaupassa ja jatkoin Helsingin suuntaan kunnes kännyin Liesjärvelle päin. Matkalla tapasin yhden harmaapartaisen pyöräilijän, joka ei osannut kertoa missä lähin kauppa on (vesi oli vähissä), mutta totesi kolme kertaa että minulla ei ole pyörässä mittaria. No, näitä tapauksia välillä tulee vastaan. Meitä on moneen lähtöön, mikä on ihan hyvä asia.
Liesjärven kansallispuiston jälkeen oli kaunis jokipaikka.


Kävin myös Tammelan Saaren kansanpuistossa, mikä oli mukavan oloinen kesäpäiväpaikka ja järven (Suujärvi) vesi aivan älyttömän kirkasta ja puhtaan oloista. Kioskista (auki elokuun 12. Päivä asti, jokapäivä noin klo 10-18) olisi saanut esim. makkaraperunat 4,50 eurolla, mutta kun ei ollut käteistä niin ei nyt onnistunut. Tänne on pakko tulla vielä uudelleen.



Tammelassa kaupasta lihapiirakkaa ja mehua. Takaisin Forssaan messuille, muutaman mutkan kautta jotta sain 100km lenkin täyteen. Kokolailla tasan klo 15 perillä, Vajaa 5 tuntia polkien. Mukava reissu.



perjantai 26. heinäkuuta 2013

Reissuvarusteiden päivitystä

Kaupunkilomalta palattuani kävin hakemassa Hämeenlinnan Partioaitasta uuden reissukumppanini. Tilasin tämän pari viikkoa sitten ja suunnitelma olisi päästä sitä testaamaan mahd. Pian.


Hillebergin Unna. Itseseisova sooloteltta mikä käy siedettävästi myös kahdelle lyhyehkölle reissulle. Painaa reissuvarustettuna (teltta, putket ja 4 keppiä) noin 1,8 kiloa. Yhden hengen käytössä on sisällä tilaa isollekin repulle ja yksi nurkista voidaan vapauttaa eteiseksi, esim. Ulkotilakokkailua varten. Aukeaa myös koko pitkältä sivulta, jolloin koko maisema on nähtävissä vaikka köllötellessä. Kokeilin heti kahdella Expedin makuualustalla. Sisään mahtui juuri ja juuri 65cm leveä kesäalustani sekä 50cm leveä talvialusta. Molemmat samalla 7cm paksuudella, jolloin muodostuu yhtenäinen makuualusta kahdelle. Tätä päästään sitten testaamaan sekä Aaron että Emman kanssa kahdella eri reissulla.


Tämä on tosiaan ensimmäinen kokemus itseseisovasta teltasta, ja vaikuttaa todella hienolta ominaisuudelta. Teltan voi siirtää helposti varjoon auringon liikkuessa ja suuaukon kohdistettua juuri kuten haluaa. Pystytys oli äärimmäisen yksinkertaista ja nopeaa, kuten purkaminenkin. Kokeilin myös pakata telttakankaan erikseen pieneen kanoottipussiin ja sen sai kompressoitua todella pieneksi paketiksi. Telttaputket ja kepit voi sitten pakata järkevästi Rinkan muihin osiin. Kanootti- ja ahkiokäytössä oma suojapussi toimii varmasti hyvin.
Unna on täysin talvikäytettävä ja tuntuukin ajatuksena tosi näppärältä tampata teltalle paikka, "heittää teltta sen päälle", kerätä sitten vaikka polttopuut, tehdä nuotio ja syödä, minkä jälkeen voit pyöritellä teltan haluamaan suuntaan ja nakata lopuksi hivenen lunta liepeiden päälle. Toki jos myräkkää on tulossa, niin myrskynaruilla varmistus. Aika näyttää miten asiat toimivat.
Nyt vain reissuja, soolo ja duo versioina suunnittelemaan.

Pojat Roomassa, torstai

Viimeinen päivä Roomassa. Luovutimme huoneen klo 11 aikaan, kuten hotellin säännöissä luki. Matkasimme laukkujen (käsimatkatavara kokoluokkaa siis) kanssa euroma2 ostoskeskukseen. Joko siellä tai sen lähellä piti olla uimahalli tms mutta sitä ei löydetty. Ulkona edelleen älytön helle, +36 astetta varjossa. Sisällä oli paljon pikkuputiikkeja kolmessa kerroksessa. Täällä meidän naisilla menisi helposti koko päivä shoppaillessa ja herkutellessa ravintoloissa ja kahviloissa.



Meille riitti reilu pari tuntia minkä jälkeen tilasimme taksin viemään meidät lentokentälle. Kiinteä hinta varmisti nopean etenemisen, mersu painoi 140 km/h moottoritiellä. Kentällä pääsimme sujuvasti turvatarkastuksesta läpi kansainväliselle alueelle, missä pojat tekivät viinaostokset. Sujuvasti siis molemmat ostivat tuliaiset kavereille itse. Paluulento sujui rauhallisissa merkeissä.



Kentällä meitä odotti kaksi kaunotarta jotka sitten yöllä kotona saivat tuliaisiksi pari neuletta ja mekot.
Kannatti käydä ja kannatti tulla kotiin.


Reissu ohi, mitäs siitä voisi lopuksi todeta?
Rooma oli tietenkin täynnä mahtavia ja upeita historiallisia nähtävyyksiä. Pääsimme myös kokemaan meille ainutlaatuisia asioita esin. Paavin puhe Pietarin aukiolla yli 100.000 ihmiselle. Saimme myös viettää 6 hienoa päivää yhdessä kolmistaan, isukki ja veljekset. Söimme parasta jäätelöä ikinä, erinomaisia pizzoja ja kaikkea muuta herkullista. Paljon hulvatonta hassuttelua mahtui näihin päiviin.
Suomalaiselle Rooma keskikesällä on kuitenkin aika kuuma paikka, vain murto-osa nähtävyyksistä on viileissä sisätiloissa. Miljoonakaupunkina ja sesonkiaikaan myös paikoin valtava ihmismäärä aiheutti ahdistusta. Pikkukaupungin asukkaana myös kerjäläisten, katukaupustelijoiden ja erilaisten säätäjien (skipd dö lain) jatkuva ahdistelu myös häiritsi.
Kohteena siis hieno ja ehdottomasti kokemuksen ja käynnin arvoinen paikka.
Muuten voisin todeta, lainaten eräitä tunnettuja sarjakuvahahmoja, että "hulluja nuo Roomalaiset!".


torstai 25. heinäkuuta 2013

Pojat Roomassa keskiviikko ilta

Buongiorno!
Tässä vielä eilisen illan puuhastelut ja aamuterveiset.

Yritin käydä ulkona kävelyllä siinä klo 19 aikoihin mutta heti jo 20min rauhallisen varjokävelyn jälkeen olin ihan hiessä kalsareita myöten. Ei nautinnollista. Joko näillä paikallisilla on uskomaton kunto tai geeneissä se että kuumassa on kivaa, kun eivät näytä hikoilevan ollenkaan. Veikkaan ensimmäistä joten kotona treenausta pitää edelleen kiristää.
Tässä matkalla nähty uusi vaihtoehto perheen 2. Autoksi.


Täällä muuten parkkeerataan miten sattuu, tässä yksi uusi idea Suomeen tuotavaksi.


Ilta istuttiin sitten ilmastoidussa huoneessa, musiikkia youtubesta kuunnellen ja jääkaapin juomia tyhjennellen.


Arvuuteltiin elokuvien tunnusmusiikkeja ja höntsäiltiin. Lähdimme pari kertaa ohikulkemaamme ravintolaan syömään. Pojilla oli niin vahva ote hommasta, että reitti näkyi selvästi jopa ilman navigaattoria. 


Tunnin hikikävelyn jälkeen saavuimme täysin outoon paikkaan, ja navigaattorikin päätti pyöriä ympyrää. Olimme ilmeisesti lähellä maan keskipistettä. Kauhea nälkä ja vielä kauheampi vessahätä. Nyt tarvitaan nopeita ratkaisuja. Suunnistimme äänten luokse ja menimme ensimmäiseen ravintolaan mikä tuli eteen. Tämä olikin loistava valinta, Miska sai parasta pizzaa ikinä ja Aaro samoin parhaan Tiramisun. Mikukin sai taas yhden yllätys drinkin, se oli tällä kertaa ihan ok. Alla the pizza, njami.


Palasimme hotellille hieman klo 01 jälkeen iloisissa merkeissä.


Viimeinen ilta Roomassa vietetty ja huomenna kotia kohti. Boarding pass tulostettu ja suunnitelma selvä. Klo 11 mennessä on huoneen luovutus, mistä menemme kamojen kanssa Euroma2 ostoskeskukseen ja ehkä uimaan myös (uimahalli vieressä). Sieltä junalla tai taksilla lentokentälle ajoissa (klo 17 mennessä) ja nokka viileää ja rauhallista Suomea kohti. Viimeinen blogipäivitys tulee varmaan sitten Suomesta. 
Arrivederci.

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Pojat Roomassa keskiviikko

Hohhoijaa, alkaa matkaväsymys painaa jo. Täällä on niin sairaan kuuma kokoajan, ettei meinaa jaksaa ulkona olla. Yli 30 astetta varjossa klo 11-18, sitten se laskee johonkin 27-28 asteeseen illaksi. Aurinko paistaa kokoajan ja soijaa puskee. Kaadamme vettä suoraan päähän ja paidan alle pulloista ja juomalähteistä. Silti on tukalaa.
Aamulla oli herätys klo 6:30 ja suoriuduimme tehokkaasti liikkeelle. Matkalla oli jättiönniäinen mikä varmasti olisi syönyt meidän kissan jos tapaisi. 


Metrolla Colosseumiin. Olin tehnyt online varauksen eilen Colosseumin lipuista. Homma toimi hyvin, pääsimme 5min varausjonotuksella aamulla sisään. Colosseum on iso mesta, paljon vaikuttavaa historiaa seinien sisällä.



Keisari Mihail Huttuloff I.


Colosseumin jälkeen mentiin katsomaan Roma Forumia ja muuta vanhinta palatsialuetta, 2000 vuoden takaa.




Kuningas Aaro piti puheen turisteille. Eli noin 500 aasialaiselle.



Onhan tämä mesta hieno ja upeaa historiaa, mutta kuumuus vei kyllä nyt meistä voiton. Pakko poistua kun nälkäkin alkoi olemaan. Lukuhetki matkalla hiljaisen kaverin kanssa.


Valittiin tuttu ja turvallinen McDonalds ja BigMac. Aika mielikuvituksetonta mutta helppoa, nopeaa ja täytti tehtävän. Lisäksi mäkkärit on aina ilmastoituja mistä plussaa. Jälkiruoaksi haettiin taas Italian vanhimmasta ja parhaasta (myös meidän mielestä) jäätelöbaarista herkkutötteröt. Miku ja Miska small (!) ja Aaro medium. Oli taas superhyvää.


Kävimme vielä Castel Sant'Angelossa, tuttu esim. Angels and Daemons elokuvasta. Ylhäällä oli edelleen julmetun kuuma. 


Enemmän kuvia toisella kameralla, esim. Arkkienkeli Michael. 
Tämän jälkeen suunta metrolle ja hotelliin. Matkalla tuli sadekuuro mikä vähän virkisti. Kohta sekin oli käytetty ja aika nuutunut olo kaikilla.


Nyt hotellilla lepäämässä ja kun helle vähän helpottaa, lähdemme baanalle.

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Pojat Roomassa ma ilta ja tiistai

Ciao!

Ma illalla käytiin Colosseumilla iltavalaistuksessa. Käytiin myös jäätelöllä, yllätys?
Pojat metrossa.


Colosseumilla oli hulinaa edelleen. Muutama otos alla. Kun ei ole järkkäriä mukana, niin ihan huippuja ei iltakuvista tule. Tässä iPhone versioita.




Käveltiin keskustaan Piazza Venezialle. Huomatkaa täysikuu taustalla.


Ostettiin paninit mukaan. Ängettiin itsemme täpötäyteen bussiin nro 64, mikä menee Terminin asemalle, mistä siis edelleen toisella bussilla (nro 360) päästään "kotiin". Miska tallasi ainakin kahden italialaisen jalat. Onneksi olemme pääsääntöisesti isompia kuin he. Oman bussin kanssa oli vähän säätöä, kun odotimme ensin bussia väärällä laiturilla. Laiturit ovatkin eri, riippuen mihin suuntaan ollaan menossa. Maalaiset taas vauhdissa. Perille kuitenkin päästiin klo 23:30 aikoihin. Sovittiin että nukutaan pidempään, ja lähdetään sitten Lidoon eli Rooman rannikolle.

Tiistai 23.7.

Aamu otettiin rauhallisesti, kuten oli sovittu. Bussille tepasteltiin klo 11 aikaan. Mentiin bussilla ilman lippuja (sakko 3* 50 euroa). Hiukan peljätti mutta ei tullut tarkastajaa. Terminin asemalla (Rooman pääasema) oli ihan älytön ruuhka. Käteinen lopussa ja uudet 3pv liput pitäisi ostaa. Automaattia etsittiin puoli tuntia, ja ainakin neljä ihmistä ohjasi meidät väärään suuntaan. Löytyihän se lopulta. Aseman ruuhka alkoi hermostuttamaan, joten poistuimme pikaisesti metrolla Saint Paulon asemalle, mistä junayhteys Lidoon. Pojilla pientä säätöä jo mielessä.


Perillä pieni tankkaus ja kohti rantaa. Lido vaikutti oikein mukavalta pikku kylältä hektisen Rooman jälkeen. Mereltä kävi myös raikastava tuuli kun muuten lämpöä  tuntui taas piisaavan (+32 varjossa).



Rannat oli maksullisia, mikä ei tullut yllätyksenä kun oli etukäteen tutustunut aiheeseen. Ensimmäinen paikka kuitenkin skipattiin huonon englannin takia, ja seuraava olikin edullisempi. Uikkarit päälle ja baanalle.



Perheet vuokrasivat tuollaiset minimökit minkä edessä sitten syötiin, pelattiin, luettiin ja välillä käytiin uimassa. Me otimme päivänvarjon ja kolme löhötuolia. Maksoi yhteensä 32 euroa. Sillä sai myös oikeuden huuhdella suolavedet kylmässä suihkussa. Näillä helteillä ihan toimiva ratkaisu.


Uimme, sukeltelimme ja kuvasimme vedenpitävällä kameralla toisiamme, kaloja ja merirapuja. Tulokset ei näy tässä blogissa sen saman muistikortti asian vuoksi. Tässä kuitenkin kuva rantailijoista.


Oli tosi mukavaa ottaa rennosti ja viilennellä vedessä. Emme olleet ainoita rannalla mutta Rooman keskustan ruuhkasta ja painostavasta helteestä ei ollut tietoakaan. Tätä tarvittiinkin, saimme rutkasti lisää virtaa touhuamiseen. Tämä mies tosin oli taas vähän hukassa.


Mutta oli meillä sitten niin hauskaa!


Tulikohan juotua liikaa suolavettä?


Koska rupesimme näkemään pikku-ukkoja, päätimme parantaa nestetankkausta.


Menimme Saksalaiseen ravintolaan syömään. Miska tilasi olutta ja pojat yritti tilata lonkeroa. Saivat raakaa viinaa. Miku joi, Aaro maistoi. Miku tilasi uudelleen ja sai lisää samaa tavaraa. Siitä osa jäi pöydälle.



Syötiin wienerleikettä ja makkaroita (isi), jälkiruoaksi suklaajäätelöä ja kahvidrinkki (isi, ensimmäinen "kahvi" koko reissulla). Lähdettiin paluumatkalle Roomaan iloisin mielin.


Haettiin kaupasta hedelmiä ja breezeriä. Nyt huoneessa, huomenna heti aamusta (klo 8) mennään Colosseumille online lippujen kanssa. Toivottavasti menee putkeen. Alla vielä iltakuva meidän parvekkeelta.