tiistai 24. heinäkuuta 2018

Lapin kesää katshomaan :)

Vätsärin reissu 24.6. - 2.7.2018


Kesäretki Lappiin tehtiin nyt kalastuksen merkeissä. Vätsäriin haluttiin molemmat, kun siellä on aina niin mukavaa ja leppoisaa. Suunnitelma oli kutakuinkin, että mennään tuonne jonnekin ja ollaan noin viikon verran siellä kalastellen ja rauhassa ihmetellen. Markolla varsinkin oli takana kiireellinen kevät sekä päivätyön että opiskelun takia, ja senkin takia sovittiin jo etukäteen, että otetaan rauhallisesti ja mennään fiilisten mukaan. Nautiskellaan luonnosta ilman hötkyilyä.


Ensimmäinen päivä, siirtyminen pohjoiseen

Lähdettiin aamusta klo 8 aikoihin ajelemaan kohti pohjoista. Valitettavasti hiukan Kajaanin ohi päästyämme, auto sanoi sopimuksen irti. Asiaa selviteltiin, ja lopuksi toveri kuljetusväline pääsi sitten matkustamaan kuormurin lavalla korjaamolle. Koska korjauksen kestosta ei ollut tietoa, päätimme suhauttaa tilalle saadulla vuokra-autolla Hossan kansallispuistoon yöksi.


Kierreltiin hetken aikaa Hossan maastossa ja etsittiin sopivaa leiripaikkaa. Viralliset telttapaikat tuntui olevan varattuja, joten jouduimme hiukan soveltamaan asiaa.


Istuttiin tulilla, paistettiin makkaraa (ja pestiin välillä järvessä :) ja otettiin muutama olut jatkon tuumailun ohessa. Marko kävi jossain kohtaa uittamassa toisen kengän järvessä, en muista enää miksi...


Toinen päivä, Hossaa ja matku jatkuu pohjoiseen

Aamulla lähdettiin tutustumaan puiston nähtävyyksiin.



Hossa on sinänsä ihan mukava paikka, siistiä ja hoidettua metsää. Helppokulkuisia polkuja ja kyllä tämä rotko komea on. Ihmisiä vaan on meidän makuun ihan liikaa, kovasti kaivattiin Vätsärin erämaahan rauhaan ja korpeen.

Iltapäivällä sitten selvisi, että korjaus kestää viikon verran, joten ei muuta kuin vuokra-autolla nokka kohti Vätsäriä. Neliveto Tiguan kuljetti meidät sitten metsän reunaan sujuvasti.


Perille saavuttiin jossain puolen yön hujakoilla, kuten meidän tapoihin kuuluu. Matkalla hankitut tarvikkeet reppuun ja sitten rauhallisesti parin tunnin tepastelu ensimmäiselle leiripaikalle.


Nuotio pitää aina leirillä sytyttää, jos vain suinkin mahdollista. Nythän oli täälläkin ollut tosi kuiva alkukesä, mutta onneksi viime viikolla satoi reilusti ja hallittu tulenteko oli taas erämaassa sallittua. Tässä varmaan savua on Markolla silmissä, vaikka kyllä molemmilla tunnitkin alkoi jo painamaan. Järvikin oli tässä niin matala, että ei lähdetty sitten kalaa hakemaan. Unta palloon ja aamulla homma jatkukoon.


Kolmas päivä, kohti erämaata

Seuraavana päivänä aurinko paistoi komeasti ja oli mukava tepastella polkuja pitkin. Vastaan tuli pari kaveria, ketkä olivat olleet viikon kalassa. Oli kuulemma tullut saalista ihan kivasti.




Vainosjärven kivoja maisemia tuossa yllä.



Täällä pidettiin lounastaukoa. Hirvenlihaa punaviinin kera, kyllä maistui :)

Leiri laitettiin Kalattoman järven rannalle (saman nimisiä on kyllä useita Vätsärissä). Tuuli kovaa, mutta yritettiin silti illalla kalastaa. Ei ollut minkäänlaista elämää järvellä siinä kohtaa. Myöhemmin puolenyön aikaan olin itse heittelemässä järven toisella rannalla, ja sieltä nousi sitten tämmöinen 1,5kg hauen roikale. Oli kyllä aika laihassa kunnossa, mutta tehtiin fileet ja syötiin iltapalaksi.



Neljäs päivä, päästään perille hienolle leiripaikalle

Jatkettiin matkaa kohti Uutuanjokea, paikkaa mikä kartalla näytti mielenkiintoiselta. Matkalla sitä perinteistä Vätsärin kivikkoa :)



Onnistuttiin myös löytämään katvealue Vätsäristä. Ei tolpan tolppaa meidän leirillä. Tätä alla olevaa mäen nyppylää käytettiin sitten "puhelinkoppina".


Leiri (mistä myös kuva tuossa tarinan alussa), oli oikein mukava joen mutka kallioiden välissä. Tästä kohtaa ei kalaa saatu, mutta muuten oli oikein hieno paikka.



Sininen teltta loistaa kivasti maisemassa, helpotti kyllä takaisin pääsyä...



Nuotiopaikka kunnon maisemilla!


Viides päivä, saadaan kalaa!

Otettiin aamu rauhallisesti ja  sitten lähdettiin Uutuanjoelle kalaan. Välillä sataa vettä, ja välillä taas paistaa mukavasti aurinko. Nyt ei tuule kuitenkaan kuten aiempina päivinä. Joella on muutamia kertoja yrityksiä, pari kiinni hetken, kunnes sitten vajaan kilon kokoinen taimen iskee kiinni. Kymmenisen minuuttia sitä väsytellään ja sitten saadaan herkkua ruokapöytään :)


Tyytyväinen kalamies, ja oikein kaunis saalis.

Jatkettiin vielä yritystä pitkin jokea eri paikoissa, mutta melko hiljaista on.


Parin tunnin heittelyn jälkeen mennään leirille laittamaan taimen fileeksi. Herkutellaan se valkoviinin kanssa, kyllä maistui, nam nam :)

Päivänokosten jälkeen lähdetään illalla uudestan yrittämään. Ei tulosta joella, mutta sitten toisella puolen pieneltä järveltä saadaan kolme harjusta.


Marko esittelee niistä isointa, taisi olla reilu 600g painoa. Kaveriksi pari pienempää ja neljäskin oli mutta heitettiin liian pienenä pois.


Näilläkin saatiin oikein hyvä soppa aikaan, mukana kuljetettujen uusien perunoiden, ja maukkaan valkoviinin kera.


Kuudes päivä, kalastusta ja leirielämää

Mennään Uutuanjokea vielä pidemmälle ja pikku järvien kautta takaisin. Kalaa ei kuitenkaan nyt näy eikä kuulu.


Välillä sataa taas, mutta ei onneksi tuule niin on ihan mukavaa leppoisaa puuhaa.


Vätsärin erämaata...


Ilta meni sitten tulistellessa rauhakseen leirin ääressä. Käytiin "puhelinkopilla" selvittämässä auton korjauksen tilanne, ja seuraavana päivänä olisi lähtö takaisin sivistykseen.


Seitsemäs päivä, paluu sivistyksen äärelle

Lähdettiin rauhallisesti aamupalan jälkeen kävelemään lähemmäs autoa, viimeiselle leiripaikalle.


Kaikki sillat ei ole ihan just eilen tehtyjä...



Vanha herra Puu, olisi varmaan jokunen tarina tälläkin kerrottavana...


Lapin poppamies :)


Viimeinen leiripaikka oli Kirakkajärven lähellä, pienen joen vieressä. Ilta oli erittäin kylmä, lämpötila oli jotain +8 ja todella kova pohjoistuuli. Itsekin laitoin kutakuinkin kaikki vaatteet päälle mitä mukana oli, kun lättyjä paistelin teltan vieressä. Seuraava päivä toikin sitten helteet Lappiin, lämpötila nousi +20 astetta reilussa vuorokaudessa. Onneksi kerettiin alta pois.


Kahdeksas päivä, välietappina Kiilopää

Aamusta tosiaan käveltiin autolle ja sitten Kiilopäälle saunomaan ja syömään hyvin. No joo, kyllä me syötiin nyt maastossakin tosi hyvin tällä kertaa.



Kolme poroa hölmöili pitkin päivää Kiilopään pihalla :)



Kiivettiin Markon kanssa Kiilopäälle helteessä. Tämä mies tykkää kun porottaa, itseäni se rupeaa nopeasti ahdistamaan, kuten on huomattu.


Huipulla onneksi tuulee taas...

Nukuttiin hyvin hotellilla ja sitten aamupalan jälkeen kiireen vilkkaa Kajaaniin suorittamaan auton vaihtoa. Onnistuttiin olemaan ajoissa, ja sitten ajeltiin illaksi kotiin.

Vähän erilainen reissu, pientä säätöä matkassa, mutta onneksi saatiin kuitenkin kokea erämaan tunnelmaa tälläkin reissulla. Saatiin hyvän makuista kalaa, ja otettiin rennosti kuten oli tarkoitus. Seuraavalla kerralla varmaan vähän pidempi keikka, matka on kuitenkin aika pitkä täältä etelästä. Suunnitelmia onkin jo, ensi kesälle sitten taas vähän toisenlaista menoa toisella puolella Lappia.




Reissuterveisin ;)