Pimeää hommaa!

27.12. Hämeenlinna, Evo, Vaarinkorven laavu.

Marras-/joulukuun taitteessa satanut ensilumi taisi pysyä maassa korkeintaan viikon. Sen jälkeen alkoi sateinen, pimeä, märkä ja tylsä kausi. Toki joulun odotus ja itse juhlapäivä toivat iloa elämään, mutta retkeilyn ja ulkoilun kannalta on ollut poikkeuksellisen masentava ajanjakso.

Lupauksista pidetään kiinni, myös itselle tehdyistä. Niinpä joulukuullekin oli yksi telttayö maastossa istutettava. Odottelin kelin parantumista, mutta kun näin ei käynyt niin sitten lähdettiin perjantaina illalla klo 17 aikaan Evolle, vesisateessa ja pilkkopimeää 10 tietä pitkin. Ajelin Vaarinkorven laavulle, missä Emman ja Mikun kanssa poikettiin noin kuukausi takaperin päiväkeikalla. Koska metsässä on täysin pimeää, märkää ja liukasta, päätin mennä autolla suoraan leiripaikalle ja nököttää siinä sitten yötä. Perillä tosiaan oli pimeää, tuuli humisi korkeissa männyissä mutta muuten hiljaista. Kannoin ensin kamat laavulle ja laitoin nuotioon tulet, minkä jälkeen lähdin katsomaan sopivaa telttapaikkaa otsalampun kanssa. Pystytin teltan ja siirryin paistamaan makkaraa. Laitoin matkaradion päälle ja aloin kuuntelemaan Yleltä ohjelmaa. Vettä satoi sen verran, että nuotio savutti aika lailla, ja välillä tuuli puhalsi savut laavulle. Varusteet saivat siis heti luonnon tuoksut. Ympärillä pimeää, radiosta tulee hyvää ohjelmaa ja lämmin tee sekä grillimakkara maistuvat.

Kuuntelin ohjelman loppuun, ja siirryin kymmenen aikaan illalla telttaan lueskelemaan Retkilehteä. Telttana tällä kertaa Hilleberg Nammatj 2, koska tiesin että sataa ja silloin eteinen on ihan mukava olla olemassa. Lisäksi halusin ulkoiluttaa välillä tätäkin telttaa. Hyvin löytyi paikka teltalle ja sisällä on oikein mukavat tilat yhden oleskella. Tässä ulkokuva teltasta, pimeyden keskeltä.

Lämpötilahan oli reilusti plussan puolella, yölläkin +6 teltan sisällä. Tuuli reippaasti joten ilmanvaihto toimi hyvin. Makuupussina oli vanha Marmotin Wave III kuitupussi, mikä oli yöllä aavistuksen liian lämmin. Kesäuntuvapussi olisi varmastikin ollut optimi.

Yö meni normaalisti, eli heräilin 3-4 kertaa jostain syystä. Sama juttu on aina ensimmäisen telttayön kanssa, ellei sitä ennen ole ollut poikkeuksellisen raskas päivä (esim. kokopäivän hiihtovaellus). En tiedä johtuuko tuo siitä, että yleensä en nuku yksin, vai luonnon äänistä ympärillä. Varmaan molemmista, varusteista se ei ainakaan johdu, koska patja on hyvä ja makuupussissakin oli riittävän hyvä olla.

Aamulla heräilin klo 10 aikaan pirteänä ja lähdin ulos ottamaan kuvan leiristä. Sama ilma jatkuu, sataa, pilvistä ja harmaata. Ei tästä kovin hyvää kuvaa saa millään. Tunnelma on väkisinkin aika apea.

Tulet pystyyn ja viimeinen makkara kehiin. Teetä ja ruisleipää, niin jaksaa taas. Leirin purku rauhakseen ja autolla kotiin. Tehtävä suoritettu, tammikuulle sitten ihan oikeasti lunta ja pakkasta, jookos.